Käärmelumooja

  Käärmeenlumooja on Annukka Salamalta vuonna 2012 ilmestynyt nuorten romaani, joka on faunoideista kertovan sarjan ensimmäinen osa. Tumman puhuva kirja enteilee seikkailua, taianomaista tunnelmaa ja paljon muuta jo ensisilmäyksellä. Kirjaa lukiessa pääsee yllättymään monesti sillä teksti, joka pulppuaa sivuilta, on niin taianomaista, totista kuin nauruhermoja kutkuttavaa.  

 

   Aloittaessani kirjan lukemisen olin aluksi mukana vähän skeptisin mielin. Olin kuullut niin huonoa kuin hyvääkin kritiikkiä kirjasta, mutta päätin antaa sille mahdollisuuden. Luin ensimmäisen luvun puoleen väliin ja laskin kirjan sitten käsistäni, tylsistyneenä skeittirampin kuvailusta. Kun sitten viimein päätin antaa kirjalle uuden tilaisuuden, en pystynyt laskemaan sitä käsistäni. Kirja tuli luettua yhdessä iltapäivässä vain parin tauon kanssa. En vain pystynyt lopettamaan lukemista. 

   Unnan tarina hyöri ympärilläni kuin lauma mehiläisiä, kun antauduin kirjan tapahtumille totisesti. Joissain kohdin nauroin ihan ääneen, kun Unna tai joku hänen uusista ja erikoisista ystävistä sanoi tai teki jotain uskomattoman typerää tai tyhmää. Ja juuri tuo teki tästä kirjasta niin ihanan. Sillä se mikä todella rakastutti minut tähän kirjaan, oli se että vaikka Unna ei ollutkaan mikään tavallinen teini, vaikutti hänen ja hänen ystäviensä toilailu ihan tismalleen samalta kuin omieni.  

   Annukka Salama onnistui niin henkilöissä kuin miljöössä. En ole aivan vuoren varma siitä minne kirja sijoittuu, vaikka veikkaan aika vahvasti Helsinkiä. Juuri tuo on syy siihen, että pystyin kuvittelemaan porukan heilumaan ihan missä vaan, vaikka omalla kadullani. Tuo ja se että henkilöt, vaikka puolieläimiä olivatkin henkisesti, olivat myös aivan normaaleja ja kaheleita nuoria. Varsinkin Rufuksen jengin nuorukaiset. 

  Nuorten fantasia kirjoissa on aina välillä sellainen ongelma, että niiden hahmoihin ei voi ihan aina samaistua, kun päähenkilöillä on supervoimia tai jotain vastaava. He jäävät usein vain fantasian maailmaan mutta Salama on pystynyt tuomaan esiin sen mitä meissä kaikissa on. Olemme kaikki jollain tavoin eläimiä sisäisesti. Olen melko varma, että jotakuta tuttavaasi tai jopa itseäsi on joskus kutsuttu ketteräksi kuin kissa tai viekkaaksi kuin kettu. Salama on onnistunut ottamaan nuo sanonnat ja tuomaan esiin piirteitä henkilöissään. Nostan hänelle hattua, sillä idea on nerokas ja odotan innolla kirjasarjan toista osaa.

-Kim

P.S. Toinen osa julkaistu 5.7.2013!!!!!!!